Säätutkat käyttävät Euroopassa taajuuksia 5,60–5,65 GHz. WLAN-kielellä se tarkoittaa kanavia 120, 124 ja 128. Jos WLAN-laite havaitsee säätutkan signaalin niin se joko vaihtaa taajuutta tai vaikenee puoleksi tunniksi. Molemmat aiheuttavat käyttäjille tuntuvan katkoksen. Turvallisinta on siis välttää näitä kanavia. Toisaalta Suomessa ei ole kuin kymmenen säätutkaa ja nekin aika kaukana toisistaan. Tarvitseeko Helsingissä välttää Utajärven säätutkan taajuutta – no ei. Yleensä riittää, että välttää lähimmän tutkan käyttämää taajutta.
Älä kuitenkaan hämmästy käynnistymisviivettä. Uudet tukiasemat kuuntelevat näitä kanavia 10 minuuttia ennen WLANin käynnistämistä. Tämä vaatimus koskee myös päivityksiä. Kuulostaa huonolta, mutta juuri siksi näillä kanavilla on vähiten liikennettä.
Tässä lista tämänhetkisestä (3/2017) tilanteesta:
| Nimi |
Perustettu |
Sijainti |
Korkeus |
Taajuus |
WLAN-kanava |
| Anjalankoski |
1994 |
60.9039N |
139 m |
5638 |
128 |
| Ikaalinen |
1994 |
61.7673 N |
153 m |
5644 |
128 |
| Kesälahti |
2014 |
61.9070N |
174 m |
5610 |
124 |
| Korppoo |
1997 |
60.1285N |
61 m |
5620 |
124 |
| Kuopio |
1995 |
62.8626N |
268 m |
5615 |
124 |
| Luosto |
2000 |
67.1391N |
533 m |
5618 |
124 |
| Petäjävesi |
2015 |
62.3045N |
271 m |
5628 |
124 |
| Utajärvi |
1997 |
64.7749N |
118 m |
5608 |
120 |
| Vantaa |
1994 |
60.2706N |
82 m |
5649 |
128 |
| Vimpeli |
2005 |
63.1048N |
200 m |
5639 |
128 |
Tässä vielä kuva tutkassa näkyvästä häiriöstä. Kapea, viivasuora ”sadealue” Helsingin ja Tallinnan välillä. Tämä häiriölähde on lähetin kanavalla 128 Tallinnassa tai merellä, koska häiriö on niin kapea. Lähempänä oleva lähetin aiheuttaisi leveämmän häiriön.
Koko Europan säätutkat, lähde https://www.youtube.com/watch?v=ZbrbRUAfpac
https://www.eumetnet.eu/activities/observations-programme/current-activities/opera/
https://www.eumetnet.eu/wp-content/themes/aeron-child/observations-programme/current-activities/opera/database/OPERA_Database/index.html
Esim EuMetNet kartan perusteella Helsinkiä peittää 7 eri säätutkaa…!
Otsikkona on ”Älä käytä samaa WLAN-kanavaa lähimmän säätutkan kanssa!”
Kirjoitin artikkelin Ilmatieteenlaitoksen antamien tietojen pohjalta. Heidän mukaansa esimerkiksi Helsingin seudulla on OK käyttää muita kanavia kuin 128. Sitäkin voi käyttää esimerkiksi maastosuojassa. Ilmeisesti nuo muut tutkat suuntautuvat korkeammalle. Tietysti on mahdollista, että niistä tulee heijastuksia, jotka aiheuttavat WLAN-tukiasemissa kanavien vaihtumisia, mutta WLAN-tukiasemat eivät häiritse tutkaa.
Allekirjoitan edelleen ohjeen: Älä käytä samaa WLAN-kanavaa lähimmän säätutkan kanssa.
Täysin järjetön tilannehan tuo on, että säätutkat toimii samalla taajuudella, joka on nykyisin erittäin tärkeä tietoliikenteen kanssa. Onko tosiaan niin, että säätutkat eivät voisi siirtyä maksetulle taajuudelle heti 5Ghz wlan taajuuksien viereen? Jotenkin outo tilanne, että muutaman laitteen takia sadat tuhannet muut laitteet väistää. Tai edes pyhitettäisiin vain yksi kanava niille.
Siinä on ollut first-come, first-serve -järjestys. Sotilaat ovat ensin varanneet kaikki taajuudet, mitä ovat ajatelleet tarvitsevansa. Sitten on päässyt jaolle muut. Säätutkat ovat melko uusi keksintö, mutta kuitenkin WiFiä vanhempi. Alunperin Wifille ajateltiin vain 2,4 GHz kaistaa, joka ei ollut muille kelvannut fyysisten ominaisuuksiensa takia. 5 GHz saatiin käyttöön sillä ehdolla, että tukiasemat väistävät kaikkia sillä olevia tutkia. 5 GHz voi siis myös jättää käyttämättä, jos ei säännöt miellytä.
Millehän taajuuksille säätutkat sitten pitäisi sijoittaa? Vapaita taajuuksia ei ole alle 60 GHz. Jonkun muun pitäisi tehdä tilaa. Jo pelkästään säätutkien magnetronien uusiminen olisi hyvin kallista. Ketjureaktiona kustannukset kasvaisivat edelleen.
Ollaan iloisia siitä, että saadaan käyttää 5 GHz aluetta annetuilla ehdoilla. Nythän EU:ssa on tulossa WiFi-käyttöön 6 GHz alempi puolisko, missä on paljon uutta kaistaa – ja mahdollisesti saadaan myöhemmin se ylempikin puolisko. 6 GHz alueellakin omat ehtonsa, mutta niiden vaikutuksesta todelliseen käyttöön ei vielä ole juuri kokemuksia.
Kun Helsingin Kampissa ISP:n ylläpitämä WLAN-verkko käyttää satunnaisesti näköjään myös kanavaa 128, mitä asialle voisi käytännössä tehdä? Palveluntarjoaja tietää toiveesta välttää yleensä DFS-kanavia ja erityisesti kanavaa 128.
Ei sille oikein mitään voi tehdä, jos hallintaan ei pääse käsiksi. ISP on varmaan asettanut laitteen automaatille, jolloin 128 on varmaan näyttänyt täysin vapaalta, jos siihen kohtaan ei ole osunut tutkahavaintoja. Onko kanavavalinnasta ollut haittaa? Onko laite välillä mykistynyt puoleksi tunniksi tai oletko huomannut sen vaihtavan kanavaa esimerkiksi kanavalle 36?
Vaikka säätutka on vahva, niin se on suunnattu yläviistoon ja Kamppi on kaukana tutkasta. Kerrostalon välikerroksissa ja varsinkin katvepuolella laite ei välttämättä kuule tutkaa lainkaan. Ainakaan laite ei itse häiritse tutkaa 😁
Hieman sellaista oiretta on ikäänkuin osa tukiasemista hiljentyisi toisinaan hetkeksi kymmenen minuutin ajaksi. Lyhyempi tauko sopinee tavallisimpiin DFS-kanaviin. Toisaalta tukiasemien ison määrän vuoksi yksittäinen puolen tunnin tauko saattaa helposti jäädä huomaamatta ilman pääsyä hallintaan.
Tuo on kuitenkin hyvä tieto, että todennäköisesti WLAN-verkko ei sitten ainakaan häiritse Vantaan säätutkaa. Sijainti on lisäksi sen verran mäen alla lähempänä satamaa, että kanava 128 näyttää tukiasemista mahdollisesti hyvinkin hiljaiselta.
Käyttääkö muuten meriliikenne noita DFS-kanavia johonkin prioriteettitarkoitukseen, jota tukiasemat voisivat joutua väistämään?
Säännöt sanovat, että tutkahavainnon jälkeen ei saa lähettää mitään 30 minuuttiin. Säätutkakanavilla on käynnistyessä 10 minuutin hiljaisuus, mutta sama puolen tunnin sääntö. Jotkin laitteet vaihtavat DFS-vapailla kanaville (36–48) täydellisen vaikenemisen sijaan.
5 GHz tutkia saattaa olla käytössä sekä ilmailussa että meriliikenteessä. Suurin osa niistä on jo vaihdettu, koska kaiken 5 GHz hälyn takia niitä on vaikea tulkita ainakin asutuskeskusten lähettyvillä.