WLAN-tukiaseman lisäasetuksiin jonnekin on yleensä piilotettu asetus, jonka nimi on tuttavallisesti DTIM Interval tai DTIM Period. Oletusarvo on yleensä yksi. Vaihda siihen kolme, viisi tai vähän suurempi luku, mutta älä mene yli kymmenen. Usein arvon voi asettaa erikseen 2,4GHz ja 5GHz taajuuksille, mutta niissä kannattaa käyttää samaa arvoa. Tämä on lyhyt vastaus. Lue loppuun jos haluat tietää mistä on kyse.
Tausta
Säästääkseen akkuaan kännykät ja tabletit ovat suurimman osan ajasta erilaisissa virransäästön lepotiloissa. Yksi tehokas keino säästää akkua on sammuttaa radiolähettimiä, sillä ne kuluttavat paljon virtaa. Vaikka näyttö on päällä ja peli on käynnissä, saattaa WLAN radio olla sammutettuna. WLAN käynnistetään vasta kun käyttäjä selaa nettiä tai jokin ohjelma taustalla tarkistaa pikaviestit, sitten radio taas sammutetaan. Itse asiassa radio sammuu monta kertaa selailun aikanakin sillä sitä käytetään vain tarvittaessa, niin oleellinen se on virransäästön kannalta.
Useimmat ohjelmat käyttävät verkkoa niin, että aloite on käyttäjän laitteella. Käyttäjän laite esimerkiksi tarkistaa määrävälein onko tullut sähköposteja. Joissain sovelluksissa aloite on palvelimen puolella: palvelin lähettää ilmoituksen, että laitteen pitäisi tehdä jotain. Esimerkiksi saapuvasta verkkopuhelusta tulee tieto palvelimelta. Radio poiskytkettynä laite ei voi vastaanottaa ilmoitusta.
Toinen tilanne on yleislähetykset (broadcast) ja monilähetykset (multicast). Niissä palvelin lähettää tietoa yhtä aikaa joko kaikille tai valituille laitteille tietämättä mitkä laitteet ovat lepotilassa ja mitkä eivät. Jotenkin lepotilassakin olevan laitteen pitäisi saada tulevasta lähetyksestä tieto.
WLAN-tekniikassa tukiasema lähettää noin kymmenen kertaa sekunnissa kutsun (beacon), jonka yhteydessä tukiasema kertoo mille laitteille olisi tietopaketteja tulossa. Laitteet heräävät siis sekunnin kymmenesosan välein kuuntelemaan kutsua ja tarkistamaan tarvitseeko sen vastaanottaa jotain tietovirtaa. Nämä heräämiset ovat hyvin lyhyitä eikä esimerkiksi näyttöä käynnistetä lainkaan, mutta silti ne kuluttavat virtaa.
DTIM Interval -asetuksella voi säätää sisällytetäänko jokaiseen kutsuun tieto odottavista paketeista. Arvolla kolme tieto lähetetään vain joka kolmannen kutsun kohdalla, jolloin virtaa säästävät laitteet voivat torkkua aina kahden kutsun yli ja herätä vasta kolmannella. Ne heräävät siis vain kolme kertaa sekunnissa. Suuremmilla DTIM-arvoilla ne heräävät aina vain harvemmin, esimerkiksi viidellä kaksi kertaa sekunnissa ja kymmenellä vasta sekunnin välein.
Mitä DTIM oikeasti tarkoittaa? Lyhenne tulee sanoista Delivery Traffic Indication Message (tai Map), joka tarkoittaa vain tietoa odottavista viesteistä. Asetuksen täsmällinen nimi on DTIM Interval tai Period, joka tarkoittaa kerrointa, mutta tässäkin jutussa olen käyttänyt muotoa DTIM-arvo.
Applen ratkaisu
Esimerkiksi Applen iPhonet eivät suostu heräämään kuin korkeintaan joka kolmannella kutsulla vaikka verkon DTIM-arvo olisi yksi. Applen asiakkaat ovat hyvin kiinnostuneita akun kestosta eikä parin sekunnin kymmenyksen viive tiedonsiirrossa yleensä aiheuta mitään haittaa. Apple on sitten tehnyt valinnan asiakkaidensa puolesta.
Mitä sitten tapahtuu iPhonelle tulevalle tiedolle, jos verkon DTIM-arvo on yksi mutta iPhonet käyttäytyvät kuin se olisi kolme? Ei mitään erityistä. Kohdennetut lähetykset (unicast) puskuroidaan tukiasemalle kunnes iPhone herää vastaanottamaan sen. Tukiaseman muisti siis kuormittuu hieman, mutta tietoa ei menetetä. Yleis- ja monilähetysten paketteja sen sijaan jää vastaanottamatta, mutta sillä on harvoin merkitystä lepotilassa olevalle laitteelle. Asettamalla verkon DTIM-arvoksi vähintään kolme estetään pakettien menetys ja saadaan Android-laitteet samalle viivalle virransäästön suhteen.
Suositukset
Päiväsaikaan töissä puhelimia käytetään aktiivisesti, mikä syö paljon enemmän virtaa kuin lepotilasta heräily. Sen sijaan kotona puhelimet ovat yleensä enimmäkseen lepotilassa, mitä nyt heräävät kymmenen kertaa sekunnissa tarkistamaan pitäisikö tehdä jotain. Siksi DTIM-arvoa kannattaa suurentaa erityisesti kotikäytössä. Mitä suuremmaksi arvon asettaa sen suurempi on vaikutus akun kulumiseen varsinkin yön aikana.
Onko DTIM-arvon kasvattamisesta sitten jotain haittaa? Verkkopuhelun hälytys saattaa viivästyä muutaman sekunnin kymmenyksen – sillä tuskin on merkitystä. Yleis- tai monilähetyksissä tietoa puskuroidaan tukiasemaan siihen saakka, että se saadaan toimitettua. Tukiasemien muistikapasiteetti on rajallinen ja periaatteessa sekunnissa puskuriin voi kertyä sadan megatavun edestä tietoa. Siksi DTIM-arvoa ei kannata kasvattaa liikaa. Arvo kymmenen eli sekunnin viive on hyvä nyrkkisääntö ylärajalle. Monet tukiasemat eivät edes kelpuuta sitä suurempia arvoja. Tietysti aina voi kokeilla ja katsoa onko suuremmasta arvosta jotain haittaa.
Kaikissa kotikäyttöön tarkoitetuissa tukiasemissa DTIM Intervalia ei voi säätää, mutta aika monissa se näyttää olevan. Suomeksi käännetyissä käyttöliittymissä tai ohjeissa käännökset voivat olla mitä tahansa, koska kääntäjällä ei ole ollut aavistustakaan mistä on kyse. Hakukoneilla voi etsiä ohjeita tukiaseman tyypillä ja sanalla DTIM.
Toinen tapa parantaa akun varaustilan säilymistä yön aikana on pitää puhelin mahdollisimman lähellä tukiasemaa, jolloin puhelin käyttää mahdollisimman alhaista lähetystehoa. Pienikin muutos voi auttaa, esimerkiksi siirrä puhelin toiselle puolelle sänkyä, jos se yöpöytä on lähempänä tukiasemaa.
Entäs, mitä sitten jos julkaistaisiin pari kertaa viikossa?
Tarkoitatko, että DTIM-väli olisi useamman päivän mittainen? Siitä seuraisi jo tuntuvia haittoja käyttäjälle, kun jotkin sovellukset lakkaisivat käytännössä toimimasta. Tukiaseman puskurimuistiinkaan ei mahtuisi monen päivän dataa, mutta niin vanha data tuskin kiinnostaisi enää käyttäjääkään.
Kiitoksia, näistä oli paljon apua. Mutta entäs asetukset Beacon Interval ja AMPDU RTS, mitkä niihin kannattaisi laittaa kotikäytössä 2 kappaletta Zenwifi (mesh)?
Tällä hetkellä
AMPDU RTS = Disable
DTIM = 3
Beacon = 400
Ilmeisesti DTIM lähetysten väli lasketaan Beacon * DTIM?
Yleensä näihin teknisiin asetuksiin ei kannata puuttua, vaan pitää ne laitteen oletuksissa. Oletuksille on yleensä jokin peruste, esimerkiksi laitteen muisti tai suorituskyky. Nostin tuon DTIMin esiin, koska sitä voi turvallisesti muuttaa ja siitä voi olla etua, etenkin kotioloissa.
A-MPDU eli pakettien kerääminen isommaksi kokonaisuudeksi parantaa verkon hyötysuhdetta, millä on merkitystä kuormitetussa verkossa. Toisaalta se lisää yksittäisen käyttäjän kokemaa viivettä ja se syö resursseja tukiasemalta. Minä jättäisin sen muokkaamatta.
Beaconien väli on oletuksena 102,4 ms. Harventamalla sitä saa myös parannettua hyötysuhdetta, mutta se voi haitata laitteiden liittymistä verkkoon. Monet laitteet kuuntelevat kutakin kanavaa esimerkiksi 210 ms ja jos ei haluttua verkkoa siinä ajassa kuulu, niin ne jatkavat etsimistä muilta kanavilta. Sitä ei siis yleensä kannata harventaa eli kasvattaa.
DTIM riippuu beaconien välistä kuvaamallasi tavalla.
Kiitoksia, laitan asetukset neuvomallasi tavalla.
Hyvin on toiminut neuvomasi asetukset, mutta kannattaako sama asetus myös tehdä 5GHz-2 joka on vain mesh taustayhteytenä?
Mesh-rungossa DTIM:llä ei ole merkitystä, koska mesh-laitteet eivät mene lepotilaan.
Kiitoksia jälleen. Mukavaa joulun odotusta ?