CWNE#307, Petri Riihikallio

Olen Suomen ensimmäinen Certified Wireless Network Expert eli CWNE. Sain sertifioinnin helmikuussa 2019. Tämä kirjoitus kertoo mikä on CWNE ja miten minä päädyin tälle polulle.

CWNE on CWNP:n korkein sertifiointitaso. CWNP:n sertifioinnit ovat valmistajariippumattomia eli ne käsittelevät langattomia verkkoja ja erityisesti WLANia yleisellä tasolla. Cisco CCIE Wireless ja Aruba ACMX ovat nekin erittäin vaativia tutkintoja, mutta testaavat erityisesti yhden valmistajan tuotteiden ja ratkaisujen tuntemista. Langattomia verkkoja on kuitenkin moneen lähtöön.

CWNP

Certified Wireless Network Professionals eli CWNP on amerikkalainen organisaatio, joka on kehittänyt koulutusohjelmaa Wi-Fi, 802.11 eli WLAN-teknologialle vuodesta 1999. CWNP:n ajatus on alusta saakka olla valmistajariippumaton. IEEE 802.11 -standardi on kaikille yhteinen ja niin ovat fysiikan lait, jotka koskevat radioaaltojen käyttäytymistä. Kun WLANin perusteet ovat hallussa on minkä tahansa valmistajan toteutuksen ymmärtäminen sitten kohtuullisen suoraviivaista.

CWNP:n koulutusohjelman alimman tason sertifioinnit ovat CWS ja CWT eli Certified Wireless Specialist ja Technician. Ensimmäinen on tarkoitettu ei-teknisille käyttäjille kuten myyjille. Jälkimmäinen on hieman teknisempi ja on tarkoitettu esimerkiksi asentajille. Aiemmin nämä olivat yksi ainoa tutkinto, jonka nimi oli CWTS. Tämän tason sertifiointi ei ole vaatimuksena seuraaville tasoille.

Certified Wireless Network Administrator eli CWNA on jo vaativa taso, jossa pitää ymmärtää paljon radioaalloista, antenneista sekä ohjelmistopuolesta, kuten salauksesta ja tunnistautumisesta. CWNA on aivan erinomainen tapa tarkistaa kuinka paljon ymmärtää WLAN-tekniikasta. Suomalaisesta näkökulmasta harvinaisia ulkona käytettäviä mikroaaltolinkkejä käsitellään CWNA:ssa jonkin verran, vaikka niitä ei juuri Suomessa näe. Toisaalta CWNA on ainoa testi, jossa näitä kysytään.

CWNA:n jälkeen on kolme Pro-tason sertifiointia: Design Pro, Security Pro sekä Analysis Pro (CWDP, CWSP ja CWAP). Nämä laajentavat CWNA:ssa jo käsiteltyjä aiheita uudelle tasolle. Design Pro keskittyy langattomien verkkojen suunnitteluun, Security Pro tietoturvaan: salaukseen ja tunnistautumiseen kun taas Analysis Pro keskittyy protokolliin, yksittäisten tietoliikennepakettien tunnistamiseen ja vianselvitykseen.

CWNE on erilainen. Siihen ei ole testiä eikä kursseja. Vaatimuksena on, että on suorittanut CWNA, CWDP, CWSP ja CWAP -sertifioinnit. Lisäksi pitää olla vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta, muita tukevia sertifiointeja, näyttöä tehdyistä projekteista sekä suosittelijoita. CWNE ei sinänsä maksa mitään, eli sitä ei voi ostaa. Se myönnetään pyynnöstä, jos CWNP katsoo hakijan täyttävän kaikki vaatimukset. CWNE-ohjelma käynnistyi 2001 ja tätä kirjoitettaessa sertifiointeja on myönnetty 307. Viime vuosina tahti on ollut noin 50 per vuosi maailmanlaajuisesti.

Minun polkuni

Minä olen toiminut päätoimisena IT-konsulttina 80-luvulta saakka, joskin silloin puhuttiin ATK-konsulteista. Ensimmäiset verkot olivat AppleTalkia ja etäyhteydet modeemilla. TCP/IP:n kanssakin olin tekemisissä Unix-koneiden yhteydessä jo 80-luvulla, mutta vasta 90-luvulla TCP/IP levisi Internetin mukana kaikkialle.

Minun ensimmäiset havaintoni langattomista verkoista ovat jostain vuosituhannen vaihteen ajoilta. 802.11b-tukiasemia tuli asennettua, mutta ne olivat lähinnä teknisiä erikoisuuksia ja hyvin vähällä oikealla käytöllä. Pikku hiljaa tukiasemia tarvittiin yhä useammassa ympäristössä ja käyttäjienkin määrä alkoi kasvaa.

Usein minulta pyydettiin apua erilaisiin WLAN-ongelmiin, mutta peruskonfiguraation lisäksi en oikein osannut muuten auttaa. Yritin useampaan otteeseen löytää jonkun, joka osaisi, mutta kaikkialla vain leviteltiin käsiä ja kohauteltiin hartioita. Minäkin aloin uskoa, että ehkä WLAN vain on niin henkimaailman hommaa, ettei sitä voinut muuta kuin toivoa sen toimivan.

2010-luvulla WLAN alkoi olla jo vaatimus. Varsinkin älypuhelimet ja sitten tabletit lisäsivät käyttäjien odotuksia langattomista verkoista. Sitten käyttäjät halusivat myös kannettavat tietokoneensa irti piuhoista. 802.11n:ssä riitti suorituskykykin jo ihan eri tavalla, mutta silti kaikki verkot eivät toimineet kunnolla. Kun kukaan muu ei tuntunut ottavan vastuuta WLANien toiminnasta, niin minä päätin tarttua asiaan. Jos se on ihmisen tekemä niin kyllä sen täytyy olla ymmärrettävissä.

Luin kirjoja, perehdyin eri valmistajien tuotteisiin ja kokeilin käytännössä erilaisia ratkaisuja. Silti oli hieman epämääräinen tunne siitä, olinko edes oikeilla jäljillä. Sitten löysin CWNP:n. Kävin 2015 suorittamassa CWTS:n täysin kylmiltäni, ajatellen että siinähän se selviää. Sain 50/60 pistettä, mikä on huonoin tulokseni. En tiennyt ulkoantenneista tai mikroaaltolinkeistä mitään, kaikki kokemukseni oli toimistoverkoista. Totesin kuitenkin osaavani jotain. Nyt oli polku, jota seurata.

Olen opiskellut kirjoista kaikki CWNP:n sertifiointitestien asiat. Suomessa ei ole juuri ollut CWNP:n kursseja enkä edes usko viikon kurssin riittävän asioiden sisäistämiseen. Minulla on mennyt kuukausia valmistautua kuhunkin kokeeseen. Niiden rinnalla olen suorittanut erilaisia valmistajakohtaisia sertifiointeja (Cisco, Ubiquiti, MikroTik, Aruba, LigoWave). Koska kaikkien valmistajien laitteiden on kuitenkin noudatettava samoja fysiikan lakeja ja 802.11-standardia, niin pohjimmiltaan niissä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Toki jokainen toteutus näyttää erilaiselta ja ne eroavat myös siinä, mitä kaikkea voi säätää.

Yleinen kysymys kuuluu missä järjestyksessä Pro-testit kannattaisi suorittaa. Virallista järjestystä ei ole. Vaatimuksena on vain, että ne on kaikki suoritettuna ja voimassa. Minä suoritin Security Pron ensimmäiseksi, koska minulla on vahva tietoturvatausta. Avainten vaihto, salaustekniikat, kättelyt ja PKI ovat minulle entuudestaan tuttuja. Suoritin seuraavaksi Analysis Pron ja sitten Design Pron viimeiseksi. Jälkikäteen suosittelisin kuitenkin Design Prota ensimmäiseksi, koska se oli minusta helpoin ja käytännönläheisin. Seuraavaksi suosittelisin Security Prota, jotta Analysis Pro jäisi viimeiseksi. AP on vaikein eikä sitä halua tehdä uudelleen, jos hakuprosessi sattuisi venähtämään yli kolmen vuoden. Pro-testeissä on myös päällekkäisyyksiä, joten DP ja SP valmistavat osaltaan AP-aiheisiin.

Kirjoista voin suositella lämpimästi Sybexin kirjoja. CWNP:llä oli aiemmin sopimus Sybexin kanssa sertifiointeja vastaavien kirjojen kustantamisesta. Testejä uusitaan noin kolmen vuoden välein ja Sybex julkaisi aina uuden testin myötä uuden, laajennetun painoksen. Tämä yhteistyö on päättynyt ja CWNP julkaisee nyt itse ”virallisia” oppaita, mutta niiden laatu on jättänyt paljon toivomisen varaa. Sybex on toistaiseksi jatkanut CWNP-sarjaansa. Kannattaa vain tarkistaa, että painos vastaa senhetkistä testiä. Vaikka ei suunnittelisi sertifiointia, niin juuri ilmestynyt uusin CWNA on loistava käsikirja langattomien verkkojen ymmärtämiseen.

Linkkejä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.