Mitä ovat WLANin DFS-taajuudet ja tarvitseeko niistä välittää?

Viranomaisten vaatimuksesta WLAN-tukiasemien on nykyään oikeasti varottava DFS-taajuuksia. Tämä koskee sekä uusia tukiasemia että vanhojen tukiasemien päivityksiä. Ohjelmistopäivityksen jälkeen verkon käynnistymiseen voi tulla pitkiäkin viiveitä.

Kun 5 GHz taajuusalue avattiin WLAN-käyttöön niin sen käytölle asetettiin ehtoja. 5 GHz oli aiemmin ollut mm. ilmailu- ja säätutkien käytössä. Koska vanhoja tutkia on edelleen käytössä ympäri maailman, pitää WLAN-tukiasemien väistää niitä. Havaitessaan tutkasignaalin pitää tukiaseman heti vaihtaa kanavaa, mikä yleensä näkyy käyttäjille yhteyden tilapäisenä katkeamisena.

Mekanismi tunnetaan nimellä Dynamic Frequency Selection eli DFS. Tukiaseman pitää käynnistyessään kuunnella kanavaa hiljaa vähintään minuutin ajan ennen oman lähetyksen aloittamista. Säätutkat käyttävät jatkossakin kanavia 120–128. Niillä tukiaseman käynnistymisen yhteydessä tapahtuva kuuntelu kestää 10 minuuttia.

Käytön aikanakin tukiasema hakee tutkasignaalin tyyppisiä lähetyksiä ja vaihtaa kanavaa automaattisesti. Väistämisen jälkeen tukiasema ei saa palata kanavalle puoleen tuntiin, vaikka tutkasignaali olisi tullut sattumalta ohi lentäneestä helikopterista. Vain neljä alinta kanavaa 36–48 ja ja parittomat yläkanavat 149–165 eivät edellytä tutkasignaalien kuuntelua.

Aiemmin valmistajat eivät noudattaneet näitä ehtoja, mutta nyt sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on otettu tiukempi linja. Jos laitteet tai vanhojen laitteiden päivitykset eivät täytä ehtoja, niitä ei saa enää myydä.

Vaikutukset WLAN-verkkoihin

Viive käynnistyksen yhteydessä on aiheuttanut monta paniikkia ylläpitäjille. Viattoman oloisen firmware-päivityksen jälkeen verkko ei olekaan ollut heti käytettävissä, mutta on ilmestynyt vasta hetken päästä. Varsinkin 10 minuutin viive on jo niin pitkä, että siinä ajassa tukiasemia on jo ehditty käynnistää paniikissa useampaan kertaan.

Varsinkin alkuvaiheessa monien valmistajien DFS oli liian herkkä ja tulkitsi tutkasignaaleiksi monet viattomatkin signaalit, mistä aiheutui selittämättömiä käyttökatkoksia. Onneksi nämä ongelmat alkavat olla takanapäin.

Yksi ratkaisu on käyttää vain DFS-vapaita kanavia. Kaikki laitteet eivät tue U-NII-3 yläkanavia, jolloin käyttöön jää vain kanavat 36–48. Rauhallisessa radioympäristössä ne riittävät kyllä, mutta ruuhkaisemmassa ympäristössä ne ovat yleensä kaikkein kuormitetuimmat.

Jos kukaan muu ei halua käyttää DFS-kanavia, niin ne ovat vapaana! Ymmärtämällä DFS:n rajoitukset voi saada käyttöönsä aivan omat taajuudet. Loppujen lopuksi tukiasemia ei niin usein käynnistellä, että minuutin odotusaika olisi mikään ongelma. Tutkasignaalien havaitsemiseen ei oikein ole laitteita, mutta viikon kokeilulla yleensä selviää onko kuuluvuusalueella tukiasemia häiritseviä tutkia. Joskus voi tulla tilapäinen katkos kun tukiasema vaihtaa kanavaa yllättäen, mutta käyttäjien laitteet löytävät uuden kanavan yleensä alle kymmenessä sekunnissa.

Linkit:

Yksi ajatus artikkelista “Mitä ovat WLANin DFS-taajuudet ja tarvitseeko niistä välittää?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.