WLAN/WiFi

Oletuksena lähes kaikkien WLAN-tukiasemien lähetysteho on ”täysillä” eli 100mW (2,4GHz). Näin tukiasema kuuluu mahdollisimman laajalle ja käyttäjät näkevät hyvän signaalin eli ”monta tolppaa”. Tässä kuitenkin perusteltuja syitä pudottaa lähetysteho murto-osaan maksimista.

Useimmissa WLAN-järjestelmissä kanavanvalinnassa on automaattinen vaihtoehto. Keskitetyissä järjestelmissä on erilaisia RRM eli Radio Resource Management -ratkaisuja, jotka lupaavat hoitaa kanavat, lähetystehot ja muut asetukset automaattisesti. Voiko niihin luottaa?

Olen Suomen ensimmäinen Certified Wireless Network Expert eli CWNE. Sain sertifioinnin helmikuussa 2019. Tämä kirjoitus kertoo mikä on CWNE ja miten minä päädyin tälle polulle.

WLAN-maailmassa ei voi olla törmäämättä desibeleihin mittayksiköinä. Silti ne hämmentävät monia. Äänen voimakkuutta ilmaistaan desibeleinä, mutta miten se voi liittyä Wi-Fiin? Vielä hämmentävämpiä ovat negatiiviset luvut. Miten signaali voi olla negatiivinen?

Viranomaisten vaatimuksesta WLAN-tukiasemien on nykyään oikeasti varottava DFS-taajuuksia. Tämä koskee sekä uusia tukiasemia että vanhojen tukiasemien päivityksiä. Ohjelmistopäivityksen jälkeen verkon käynnistymiseen voi tulla pitkiäkin viiveitä.

Yksinkertaiselta kuulostava kysymys, mutta vaikka miten etsii niin siihen ei tunnu löytyvän mitään selkeää vastausta. Syy on yksinkertainen: se riippuu…

Kuulostaa päättömältä, mutta kyllä, voit oleellisesti parantaa kännykän akun kestoa tekemällä pienen asetusmuutoksen tukiasemaan. Muutoksesta ei ole mitään haittaa ja se on yksinkertainen tehdä. Vaikutus on suurin kotikäytössä, jossa kännykkä on pitkiä aikoja lepotilassa.

Älä käytä samaa WLAN-kanavaa lähimmän säätutkan kanssa!

Alkuperäinen WiFi eli 802.11 käytti 2,4GHz taajuusaluetta ja se on edelleen suosituin, koska käytännössä kaikki laitteet tukevat sitä. Samalla se on myös ruuhkaisempi ja häiriöalttiimpi kuin rinnakkainen 5GHz taajuusalue.

5GHz:lla on enemmän kanavia ja vähemmän häiriöitä, mikä mahdollistaa nopeat langattomat yhteydet. Kanavia yhdistämällä voidaan kapasiteettia kasvattaa moninkertaiseksi.

Roaming eli tukiasemalta toiselle siirtyminen tuntuu olevan yleinen kysymysten aihe. Teknisesti se tapahtuu päinvastoin kuin esimerkiksi kännykkäverkossa. WLANissa tukiasemat ovat passiivisia ja käyttäjien laitteet valitsevat itsenäisesti mitä tukiasemaa ne käyttävät ja koska vaihtavat, jos vaihtavat. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

WLAN-verkon kattavuudesta saa sopivalla ohjelmalla tehtyä helposti kartan, joka kertoo miten verkko toimii missäkin pisteessä. Mitä tällainen kuuluvuuskartta loppujen lopuksi kertoo ja kannattaako siitä tiedosta maksaa?

Monesti WLAN-projektin kallein vaihe on kaapelointi. Kaapelointi? Eikö tämän pitänyt olla langatonta? Eikö näitä kaapeleita voisi korvata langattomalla yhteydellä? Myyjillä ainakin on tuotteita, jotka lupaavat paljon.

Monissa WLAN-järjestelmissä voi käsin poistaa hitaimmat nopeudet käytöstä. Tällä tavoitellaan yleensä verkon tehostamista, koska hitaat yhteydet vievät suhteettomasti lähetysaikaa nopeilta yhteyksiltä. Seuraukset voivat kuitenkin yllättää.